Kuinka ollakkaan, juuri tänään hoidettavana oli seniori-isäni hoito-asioita joten mun oli   i h a n   p a k k k o  lähteä toimistolta jo alkuiltapäivästä. Jäin siis vaille sitä kuristavan painostavaa olotilaa ja meheviä juoruja siitä mitä yksiköissä suunnittellaan.

Fiksuimmat esimiehet olivat koonneet joukkonsa ties millä tekosyyllä helmoihinsa kehittämään toimintoja ja muuta kivaa, kun taas me viisi onnetonta heitteillejätettyä (pomo sairaslomalla) pääsimme mellastamaan ihan vapaana. Muista en tiedä, enkä voisi näin "julkisesti" kertoakaan, mutta itse käytin tehokkaasti jokaisen liikenevän tilaisuuden selvittääkseni missä mennään ja mitä uutta korviltani olisi jäänyt kuulematta. Juoruilu kun nyt on yrityksemme virallinen tiedotuskeino. .... se siitä avoimuudesta, yhdestä yrityksemme arvosta. PAH!

Mutta kun niitä hommiakin oli siunaantunut niin aika meni enimmäkseen kiireisten tehtävien vielä kiireisempään tekemiseen. Huolestuneen näköinen tj kyllä "kuikuili" perääni kun palaveerasin epäilyttävän näköisen miehen kanssa aulassa íhan pikapikaa, mutta kai tuo lopulta tajusi että kyseessä oli ihan puhtaasti työasia.

Iltauutisissa siis emme ihan välttämättä tänään ole, mutta huomenna mahdollisuus kasvaa usealla kymmenellä prosentilla, sillä huomenna on jokavuotinen strategiapäivän seurantapäivä ja uskoisin että ääntä piisaa, loka lentää ja tunteita tuuletetaan.

Ken elää se näkee.