P4040073_2-normal.jpgIhminen on kuulemma, tiedemiesten sanojen mukaan, suunniteltu kestämään n. 35 vuotta. Sen jälkeen osat alkavat prakaamaan, tarvitaan varaosia tai vanhojen osien korjauksia sekä jatkuvaan huoltoa. Näin ollen lääkekaapin arsenaali laajenee ja dosettien selaus muuttuu osaksi joka päiväisiä rutiineja, eli lääkkeitä otetaan niin kipuun, särkyyn, kuumotukseen, turvotukseen, verenpaineeseen, sydämeen, sokeriin, kilpirauhaseen, rappeumaan kuin milloin mihinkin, joka ei toimi tai toimii liikaa.

Näin minullakin.....                        

Paljon on myös puhuttu lääkkeiden liiallisesta määrästä, esim. vanhuksilla. Oman kokemukseni mukaan länsimainen lääketiede etsii syitä esim. kipuun sulkemalla pois ne joista kipu ei ainakaan synny, ja jäljelle jääviä mahdollisuuksia sitten aletaan lääkitsemään. Joskus jopa lääkkeen aiheuttamia oireita on lääkitty toisella lääkkeellä, tilanne joka tuntui ihan liian absurdilta, joten lopetin molemmat läääkkeet ja seuraavalla lääkärikäynnillä asiasta puhuttiin avoimemmin ja saatiin uusi parempi ratkaisu sen hetkiseen tilanteeseen. Monesti onkin tuntunut, että resepti on kirjoitettu tosi kevein perustein, joilla vain pyritään saamaan tilanne ohitettua mahdollisimman nopeasti. 


Erikoisin lääkkeenmääräämis- tai oikeammin sanottu määräämättömyys kokemus minulla oli joulukuussa 2010 kun saavuin kuukauden vierailulta Földiklinikalta ja riemuissani kerroin suomen lääkärilleni miten lääkitystäni Földissä tarkennettiin ja pyysin uusia reseptejä muuttuneeseen tilanteeseen. Ihmetykseni oli suuri, kun lääkärini alkoi nikottelemaan ja selittelemään että katsotaan nyt miten tämä etenee jne. Vieläkään en tiedä mistä oikein oli kyse, astuinko tietämättäni lääkärini, jota arvostan, varpaille vai kokiko hän ammattietiikkansa olevan esteenä toteuttaa toisten lääkäreiden määrittelemään lääkitystä. Ja tässä tapauksessa lääkäreiden, jotka työkseen hoitavat juuri tätä minun sairauttani, johon oma lääkärini suomessa joutui vasta kauttani perehtymään.

Oli niin tai näin, menetin kuukaudessa kehoni hallinnnan, kaikki tulokset, painonpudotukset, hyvänolon tunne ja kipujen katoaminen olivat vain kaunis muisto kun vanhalla lääkityksellä jatkaen tilanne rapisi käsiin päivä päivältä. Lopulta kuukauden kuluttua menin uudelleen lääkäriin ja itkien totesin että nyt ei kaikki ole oikein. Nyt tiedän millainen tunne ja olotila mulla voi olla tästä sairaudestani huolimatta ja tämä olotila jonka keskellä nyt kamppailen on kaukana siitä. Lopulta lääkärini taipui, muutti lääkitystäni Földin ohjeistuksen mukaiseksi ja oloni koheni kohisten. Takaisin tulleet kilot eivät kadonneet, mutta kivut helpottivat ja turvotus laski inhimilliselle tasolle......tai no, inhimilliselle tasolle kun mittapuuna olen minä, lymfaödeemikko.

Tuon kokemuksen jälkeen uskoni länsimaiseen lääketieteeseen sai kolauksen ja itse oivan muistuksen siitä, että lääkärikin on vain ihminen, jolla on hyvät ja huonot päivät ja omat persoonansa piirteet ja tavat toimia. Minä asiakkaana/potilaani voin vain toivoa että kemiamme kohtaavat hyvällä tasolla, ymmärrämme toisiamme ja saan lääkäriltäni parhaan mahdollisen hoidon, jonka hän sinä päivänä voi antaa. 


Ja nyt olen taas uudessa tilanteessa kun puhutaan lääkkeistä, resepteistä ja lääkäreistä. Kun viime elokuussa lähdin tänne, ei vielä ollut mahdollista lääkäriltä pyytää/teettää kansainvälistä/eurooppalaista reseptiä, jolla voi lääkkeet ostaa mistä tahansa EU maasta. Tuo muutos tuli voimaan muistaakseni vuoden vaihteessa, mutta silloin olin jo täällä ja tämän kuluneen seitsemän kuukauden aikana en ole kertaakaan käynyt lääkärissä, onneksi tarvetta ei ole ollut.

Suomesta lääkkeitä saa ostaa kolmen kuukauden tarpeeseen kerralla, eli viime marraskuussa, Lapin reissun yhteydessä, sain hoidettua ensimmäisen lääkearsenaalini täydennyksen. Ja nyt kevään tullen sain apua kälyltäni joka suomen päässä puolestani kävi apteekissa ja hoisi homman hienosti. Kiitos!

Suomen-Tulli-sarja-Nelonen-Media-normal.

Pikkasen meitä jännitti kun lääkepaketti matkasi viikon verran suomesta saksaan ja epäilimme jo tullikoirien nenien olleen asialla ja pysäyttäneen pakettini etenemisen, mutta viimein paketti tuli perille. Ehjänä ja juuri sellaisena kuin se oli suomesta matkaan laitettu.

Resepteissäni on vielä yhdeksi kolmen kuukauden jaksoksi lääkkeitä, joten vielä päästään kerran jännittämään miten saan tuikitärkeät kipu- ja muut lääkkeet tänne luokseni. Mutta tässä on edessä pari suomen reissua ennen sitä, joten eiköhän tämä asia tule hoidettua taas sillä kuuluisalla "vasemmalla kädellä".


Kaikenlaista sitä tulee mieleen kun latailee viikon lääkedosettia :)

Nyt tavallisen perjantain kimppuun, kodinhoidollisina tiedotteina mainittakoon seuraavat avainsanat: pyykki, ulkona kuivatus, kissojen potat, tuvan ja keittiön lattiat, tiskikone, pakastin. Siinä sitä hommaa yhdelle päivälle.

Lisäksi iltapäivällä karautamme Hilderssiin varaamaan aikaa Regenbogenille takuuhuoltoon. Peukutuksia että homma onnistuu saksalaisella tarkkuudella......asia, jonka olemassaoloon uskomiseni on alkanut rapistumaan täällä ollessani ;)