Kuten lupasin olen jo aloittanut itseni uudelleenmäärittelyn yrityksemme arvohierarkiassa. Eikä sitä kovasti edes tarvinnut miettiä kun tajusin joutuneeni ansaa ja pahimmanlaatuiseen kuoppaan keskellä komeinta työuraani.

Pakko kertoa hieman historiaa. Tulin, kutsutaan sitä nyt nimellä yhtiö 1, siis tulin yhtiö 1:een töihin nuorena innokkaana piirtäjän alkuna. Minua koulutettiin ja perehdytettiin ja muutamassa vuodessa kehityin yhtiön vanhemmaksi lomakesuunnittelijaksi, elikkä perehdytin muita, edustin julkaishallintoa standardoimisyhdistyksessä, loin uutta niin kansallisella kuin yrityksemmekin tasolla. Kehittelin uusia lomakejärjestelmiä yhdessä kunkin erityisalan asiantuntijan kanssa ja lopulta olin merkittävin tekijä yrityksemme siirtyessä tietotekniseen aikaan. Näiltä vuosilta muistoissani on niin Kauppalehden haastattelu kuin muutama muukin alan ammattijulkaisujen artikkeli tekemisistäni. Silloin ironisesti totesin lähipiirilleni olevani lomakeurani huipulla, voi kuinka oikeassa olinkaan. Se vain tuntui niin ironiselta ja pieneltä jutulta että vasta nyt tajuan kuinka "pro" olin ja osaan arvostaa kaikkea tekemääni.

Tuo ajanjakso (yli 10 v) elämässäni on ollut mitä määräävin ja opettavaisin kaiken nykyisin osaamani ja hallitsemani ammattitaidon pohjana. Sieltä lähti pedantti asenteeni työntekoon ja pieniinkin yksityiskohtiin puuttumisen rohkeus. Samoin sain aimo annoksen painojen toimintamallien ja -tapojen tietämystä kun ihana faktori Viki perehdytti minua kirjapainojen maailmaan, papereista ja tekniikoista lähtien.

Mutta maailma muuttui, kuten Eskollekin kerrotiin, ja lomakeprosessit muuttuivat. Joutsenlaulukseni jäi liki 1500:n lomakkeen muuntaminen tietokonekantaan ja se olikin mitä loistavin oppikoulu MAC-maailmaan. Tämän jälkeen jätin nuo rakkaat lapseni, lomakkeet, muiden käsiin ja päätin että oli aika astua seuraavalle portaalle.

Onnettomuudekseni fuusiolandiassa tilanne yhtiö 2:ssä huusi graafisenalan tekijää ja kuin huomaamatta luisuin yritysilmeemme luojaksi, vartijaksi ja koko graafista suunnittelua vaativan osion tekijäksi. Olin onnessani että sain jatkaa tutussa yhtiössä juuri niitä tehtäviä joista olin kiinnostunut, sain koulutustakin ja koin olevani jonkin uuden ja suuren edessä. Tässä vaiheessa jo nostin esiin palkkani tarkistuksen mutta tyhmyyttäni tahdoin ensin antaa näytteen kyvyistäni ja tehdä työnalla olevan ilmeuudistuksen loppuun jonka jälkeen voisin rinta rottingilla kokea ansainneeni tuntuvan palkantarkastuksen, mutta....

.... en vieläkään tiedä mitä oikein tapahtui, ja silloin megaluokan huijaus sai alkunsa. Palkkaani toki tarkastettin muutaman vuoden välein muutaman kymmenen euroa kerrallaan mutta koskaan en saanut sitä tuntuvaa vastuiden lisääntymisestä seuraavaa korotusta. Vuodet kului, ammattitaito karttui koko ajan ja sain lisävastuita aina kun tekijää tarvittiin. Koulutin niin wordiä kuin powerpointtia, vastasin julkaisutuotannosta, taitoin, painatin, mainostin, viestitin ja kehitin yrityksemme ulkoista näkyvyyttä siihen suuntaan kun sovittiin. Aina vuosittain tulosneuvotteluissa palkka-asian esiin nostaessani selityksiä piisasi, kuinka jokaisen tulee puhaltaa yhteen hiileen ja kuinka juuri nyt ei kenelle muullekaan mitään palkantarkastuksia tehdä jne. jne. Ja kiltti kun olin, niin hullu minä uskoi selityksiin. Tyhmä ei ole huijari vaan huijatuksi tuleva, joten itseäni saan "onnitella" tästäkin mutkasta työurallani.

Tuli seuraava ja sitä seuraava fuusio ja aina vaan tilanne eteni, yks kaks vastuullani olikin alkuperäisen 25:n henkilön yhtiön sijaan  yli 90:n hengen yhtiön vastaavat tehtävät ja voitte vain kuvitella mitä kaikkea se vaikuttikaan aikatauluihin ja muihin. Markkinointi ponnisteluja tarvittiin nelinkertainen määrä ja kukas teki aineiston, minäpä edelleen, kiihtyvällä tahdilla.

Ja nyt ollaan tässä. Kun aloin itseni uudelleenmäärityksen lähdin ensiksi liikkeelle cv:ni päivittämisellä ja hui kuinka paljon siinä olikaan päivittämisen aihetta. Seuraavaksi lähdin tutustumaan millaista palkkaa minun kaltaiselle tekijälle maksetaan ja tulpa-hui! Eroa nykyiseen tilanteeseeni on huimat 850 euroa! Tämä on jo törkeetä!

Seuraavaksi tutustuin työvoimahallinnon sivuihin, latasin itselleni paikkavahdin ja loin oman cv:ni CV-pankkiin ja samaan syssyyn Monsteriin, Stepstoneen ja Uranukseen (onko näitä lisää? jos tiedät niin kerro ihmeessä). Ja niinpä sieltä alkoi löytyä sopivia uusia työpaikkaehdokkaita. Ensimmäiset hakemukset on laitettu maailmalle ja yhdessä haastattelussa jo ehditty käydä. Vielä ei tärpännyt mutta eiköhän joku tajua millaisen helmen minussa firmallensa saakaan. Tarjouksia voi laittaa tulemaan osoitteeseen kekahle@iki.fi

Kaiken koetun ja tajutun jälkeen olen kai katkera, mutta tästä on vain yksi suunta "ylös, ulos ja lenkille" joten nyt on iso pyörä liikkellä ja missio "Rotalle uusi duuni" on saanut hyvän alun. Tästä on hyvä jatkaa ja blogiani päivittelen mutta painopisteenä on enemmänkin uuden homman etsintä kuin fuusio.

Esiin nousee ikäkysymykset, koulutus vastaan kokemus ja työnantajien rohkeus tehdä erilainen ratkaisu ja palkata minut, vanha sotaratsu joka välittömästi pystyy tuottavaan työhön, kuin nuorempi kollega jolle vielä kouluopit ovat tuoreessa muistissa mutta kokemus voi maksaa monta euroa aikataulujen ja aineistojen kanssa pelatessa. Nähtäväksi jää miten käy mutta valmis olen näyttämään kynteni ja kykyni.