Aamu valkeni ihan hetkeksi aurinkoisena, mutta katosi sitten tuoden tilalle pilvisen mutta onneksi sadettoman päivän.

Perjantaisin täällä on heti aamusta se lääkärikierto ja niin tänäänkin. Nyt jo toista kertaa tapasin Professori Földin ja heti tervehdyttyään hän kysyi hyvin vakavan näköisenä englanniksi "Mitä on leipä suomeksi?",  vastasin "Leipä"....... hetken hän mietti ja kysyi "Mitä on veri suomeksi", vastasin "Veri"...... hän alkoi hymyilemään leveästi ja selittää nopeasti saksaksi jotain unkarin ja suomen kielen samanlaisuuksista. Hän osaa myös unkaria ja pystyin valistamaan häntä kansojemme kielien sukalaisuudesta. Lisäksi hän kertoi että ollessaan suomessa hän ymmärsi nopeasti puheesti paljon, sillä puheen soundi ja rytmi on unkarissa ja suomessa sama ja joitakin sanojan on kuulemma samantapaisia.

No tämä kieliasia puituamme käytiin läpi normaali proseduuri, housut pois ja jalkojen tarkastelu. Selitti siinä kovasti jotain ja lopuksi kysyi onko suvussani samanmallisia jalkoja muilla ollut ja kerroin että mummollani oli. Hän vain nyökkäili tyytyväisen näköisenä. Sitten hän pyysi saako jaloistani ottaa kuvia, koulutustarkoituksiin. Tottakai suostui, kunhan naama ei näy , eikä nimeä mainita, iän ja kansalaisuden voi kertoa. Tämän jälkeen keskuseltiin hetki sukista (jotka siis on maanantaina tulossa) ja loppu lääkärintarkastuksesta, johon sairaanhoitaja jo kävi minulle antamassa ajankin.  Lopuksi vielä huolestuneena kyselin että odotetaanko minun osallistuvan ensi viikon lääkärikiertoon. Silloin kun heti aaamusta lähden kotimatkalle jo klo 9:30 ja pistää vähän kiireeksi. Heti tähän sain kieltävän vastauksen että ei tarvitse, se lääkärintarkistus on mun vika lääkäritapaaminen.

Sitten singahdin aamiaiselle ja koska pöytäseurueemme on pienentynyt niin että meitä on enää 3 naista joista yksi on petipotilaana ja toiselle ei aamiaista tarjoilla (ehkä huoneeseen, en tiedä syytä) niin söin aamiaista rauhassa ihan itsekseni.  Stten hetken lepo ja leffan katselua. 11:30 hoitoon/sidoksiin ja lounaalle ja samantien jumpille, ei täällä välillä aika tahdo riittää. Lounaalle oli ilmestynyt myös kiva nuori "inuiitti" Malika. Yhteistä kieltä meillä ei varsinaisesti ole, mutt oivalluksen, yrityksen, käsillä puhumisen ja mutkaisten selitysten kautta suht ymmärrämme toisiamme. Lounas oli paljon mukavampi kun oli joku jonka kanssa jutella tai edes yrittää jutella.

Eli taas yksi normi päivä iltaruokailua vaille jonne kohta singahdan. Nyt jaloissani olevat sidokset pitäisi kestä maanantaihin asti, joten pidetään peukkuja että näin käy. Huomenna käyn pallijumpassa ja samaan aikaan aloittelen viimeistä vaatteidenpesu-sessiota. Otan sanakirjan mukaan ja yritän keksiä miten siitä "Mielestä" saisi pikaohjelman aktivoitua, 3 h on liikaa, sehän jo kuluttaa vaatteitakin mahdottomasti.