Aamusta oli heti jännityksen paikka, ne penteleen kellot siirtettiin. Tää kellojen siirto ei ole koskaan ollut mulle mikään "kakunpalanen" vaan joka kerta siitä Teron kanssa hartaasti keskustellaan että mitenkäs se nyt menikään. Vaakun ohje "kesää kohti" on avannut puolet problematiikasta, eli mihin suuntaan käännetään, mutta sitten siitä eteenpäin olen aina hukassa. Niimpä tänä aamunakin onnistuin sekoittamaan pääni moneen kertaan ennenkuin asia kysymällä selvisi...... ja sitten oli jo hoppu.

Siteiden poisto, suihku, aamutoimet, hiukset, siteiden rullaus ja kiiruhtaminen Reginan sidontaan. Matkalla onnistuin vielä yhyttämään Nursen eli sairaanhoitajan joka pisti rannemittarin laulamaan ja kas kummaa..... vuoristotauti on selätetty, arvot olivat VAIN 187/87 ..... lupa liikuntaan annettiin, varovaisesti ja runsailla lepotauoilla tiettykin. Sidonnan jälkeen  lepoa ja sitten kohta olikin jo lounas. Lounaan jälkeen surffailua ja Teron kanssa juttelua (luojalle kiitos Skypestä), vähän nettiteeveetä ja sitten härkää sarvista ja kävelylle.

Kävelyni kesti huikeat 65 minuutti ja siihen mahtui 9 lepotaukoa :D (pakko myöntää). Alkumatka oli alamäkeä ja loppumatka tottakai yläsellaista. Puol päätä märkänä, keuhkot hoosiannaa huutaen pääsin voittajana perille. JESSS!!! Tässä joitakin kuvia päiväkävelyltä.

Kotitaloni ja Földi-klinikan pääsisäänkäynti. Mun huoneen kolme ikkunaa ovat nuo tuossa toisen asuin kerroksen vasemmalla puolella.

Tästä lenkki lähti....

.... klinikan alueilla on myös tällainen pittoreski, ja kamalan vanha kirkko.

Kuva samasta päärakennuksesta (Starling), toisesta suunnasta. Tuolla alakerrassa on kuntosalin, jonka isoista ikkunoista voi ihailla maisemia kun kulkee Grossoverilla, mun ens viikon ohjelmassa :-)

Ja sitten alkoi pellon kiertäminen. Pellolla oli selvästi jälkiä siellä vierailleista rehusyöjistä, mutta tänään ne oli viety toiselle pellolle.

Se oli KAMALAN iso pelto ja tässä ollaan vasta alupäässä, Valkoiset rakennukset edessä ovat klinikan asuntoloita, niitä uudempia.

Ja näin komealta klinikan uudet asuntolat näyttävät pellon alapäästä katsottuna. Kuvaa tästä kulmasta olen viimeiset pari vuotta pitänyt tietokoneeni taustakuvana, joten oli oikein kotoisa olo kun tätä kuvaa otin (mitä nyt niska valui hikeä pitkin selkää..... onneksi olen täällä syksyllä,  kesäkuumilla olisin tässä vaiheessa teholla).

Sitten kun tulette tänne, niin tuollaisen liikennemerkin kohdalta kannattaa kääntyä...

... ja rohkeasti jatkaa KAMALAN jyrkkää ;) mäkeä ylöspäin kohti Pääsisäänkäyntiä.