Jostain kumman syystä heräsin tänä aamuna ihan tolkuttoman aikaisin, joten ei muuta kuin pystyyn ja aamutoimiin. Sidokset, joiden tulisi kestää maanantai-aamuun asti olivat ihan hyvässä jamassa joten aamupesut sain suorittaa lavuaarin yllä, joka se onkin aika akrobatiaa.

Aamiaiseen mennessä olin surffaillut ja katsonut Fringen sekä Griminal Mindsin joita Tero minulle äänittää ja konvertoi ja aamiaisen jälkeen olin aika nuutunutta naista. Meinasin tehdä oharit klo 10:30 jumpalle, mutta sitten syyllisyys alkoi nostaa päätään. Jos kerran vetäjäkin saapuu paikalle lauantai aamuna, niin kyllä minäkin ja hoitoa ja liikuntaahan tänne on tultu hakemaan,  eli ei muuta kuin jumppaamaan. Jumppa olikin taas vaihteeksi aika vauhdikas ja rankka mutta mielihyvän tunne sen jälkeen, tukka hiestä märkänä, oli sitä suurempi.

Takaisin huoneelle ja lavuaaripesulle ja hetken lepo ennen lounasta. Näin lauantaisin lounaana on vain keittoa, tosin pienen pienien lihapalojen kera, mutta ei muuta. Jälkiruokana sen sijaan on jokin leivos/pulla tms. joten en valita. Lounaan jälkeen tein inventaariota vaatteista ja huomasin pienen ongelmanpoikasen. Kun Tero lähti, pakkasin hänen laukkuunsa painavimpia ja isoja ja "ehkä en enää tarvitse" -otsikolla olevia vaatteita. No sinne mukaan heilahti sitten toiset housuni. Nämä nykyiset kaipaisivat jo pesua, joten mitä tehdä. Minulla kun ei ole mitään muua "alaosaa" kuin nämä yhdet housut.

No sitten muistin tavoitehousut jotka jo ilman valitusta mene jalkaan ja ovat ehkä näissä olosuhteissa julkisen tilan kestävät. Päätin siis siirtää pyykkipäivän huomiselle siten, että aamusta otan sidokset pois, siihen mennessä ne varmaan ovat jo valahdelleet sen verran että tehoa on ihan saman verran omissa hoito-sukissa ja -housuissani. Puen tavoite housut jalkaan ja niiden kanssa hoidan huomisen päivän. Katsotaan miten käy. Nyrkkipyykkiin tosi siirtyi toiset hoitosukat ja -housut sillä nekin molemmat parit ovat pesua vailla. Jonkinlaista palapeliä täällä siis näperrän ja yritän keksiä miten löytää järkevin lopputulos.

Eipä tälle päivälle kamalasti muuta ole sitten tapahtunut joten turha tyhjästä nyhjätä jutun juurta.

Mutta lopuksi tahdon lämpimästi kiittää kaikkia kommentoijia ja postien lähettäjiä. Sananne ovat lämmittäneet mieltäni ja antanee kannustusta jaksaa vielä tämä viimeinen viikko, joka tuntuu ottavan kovimmalle. Enää KUUSI yötä!