P3070016_2.jpg

Ensimmäinen varsinainen bussipäivä alkoi Duplinin kaupunkikierroksella, siinä siten ihailtiin Guinnesin tehdasta, monumetteja, presidentin kartanolinnaa, kauniita siltoja, patsaita jne. jne. Liikkuvasta bussista vaan ei oikein saa kunnon kuvia, mutta tiesitkö, että edelleen Quinnes -olut tehdään tuosta Duplinin läpi virtaavasta joesta...... ei muuten ollut mitenkään puhtaan näköistä, että hyviä olut-hetkiä vain kaikille Quinnesin ystäville :)

20150307_092007.jpg

Lopuksi meidät päästettiin irti ja porukka pelmahti shoppailemaan. 

No, kumpikaan meistä ei varsinaisesti ole shoppailuihmisiä, joten etsimme lähimmän kahvilan ja nautimme aidot skonssit, kera voi ja hillosisuksen, kristallikruunujen loisteessa nammmm :) Samalla teimme pientä suunnitelmaa miten ja mihin kävelisimme

Kiertelimme tuota isoa tavarataloa ja ihastelimme varsinkin laukku-/koruosastoa. Tuo kuva otettiin erityisesti Titille vertailukohdaksi millaisia trendejä Irlannissa tällä hetkellä kaupataan laukkuloissa ;)

P3070027_2.jpgP3070025_2.jpg

 

 

 

 

 

 


Ja seuraavaksi alkoi ajomatka kohti Irlannin länsirannikkoa.... mutta lounasaikaan koimme pienen kriisin :(

P3070037_2.jpg

Pysähdyimme paikalliselle Golf-clubille lounaalle ja isännän jäädessä ulkopuolla vahtia pitävän leijonan kanssa juttusille, minä kipittelin muun porukan perässä suuntana lähin toiletti. 

Asiani hoidettua istahdin toilettien edessä olevan aulan sohvalle odottelemaan, koska mieheni mun saa omat asiat hoidettua ja pääsemme lounasta valitsemaan...... aika kului, ja kului..... kopsuttelin keppini kanssa golf-clubin pubin puolelle muutamaan otteeseen, eikä sielläkään miestäni näkynyt, joten palasin takaisin toilettien ja pubin välissä olevaan aulaan..... loistava mielikuvitukseni maalaili otsikkoja "Tuore aviomies katosi häämatkalla!".... näin mielessäni kuinka porukkamme pakkautuu takaisin bussiin, eikä isäntää näy missään. Mitä ihmettä mä teen?  

Siinä paniikin lähestyessä tein toimintasuunnitelmia ja päätin siinä tapauksessa ettei isäntää löytyisi, nostatattaa laukkumme pois kyydistä ja jäädä klubille. Mietin kuinka paljon käteistä on mukanani, entä luottokortit, miksi jätin käsilaukun, lompakon ja kännyn bussiin, keneltä soittelisin apua jne. Paniikki alkoi jo lähestyä silmiäni, kun vihdoin näin vihaisen mieheni.

"Mitä sä täällä teet" jne. sananvaihdon jälkeen selvisi, että clubilla on kahdet veskit ja me onnistuttiin odottelemaan toisiamme juuri sen toisen edessä, isäntä pubin toisella puolella ja minä toisella. Lisäksi kun kävimme pubin puolella toisiamme etsimässä, onnistuimme tekemään sen aina eri aikaa...... aaagggghhhh!!!!

No ehdimme kuitenkin jotain saada suuhumme kunnes matkamme jatkui kohti Moherin kallioita, lievän järkytyksen tuoman sydämen tykytyksen kera. Kokemuksia saa vain tekemällä ja mitä tästä opimme. KÄNNY AINA MUKAAN!!!!


P3070048_2.jpg

Seuraava pysähdys-paikkamme oli Irlannin suurin nähtävyys eli Moherin kalliot. Säätila onnistui juuri ennen sinne saapumistamme muuttumaan ja päivän auringonpaiste väistyi tihkusateen ja valtaisan tuulen tieltä.

P3070050_2.jpg

Mutta kyllä noiden kallioiden mahtavuuden tajuaa tihkusateessakin ja ymmärrän senkin miksi joillekin tulee siellä synkkiä ajatuksia ja syöksevät itsensä alas kallioilta, vielä tänäkin päivänä. Vaikuttava paikka kaiken-kaikkiaan ja kieltämättä lievä maailmanlopun fiilis siellä tulee, varsinkin tuossa tihkusateessa ja valtaisassa tuulessa. Mutta me sen sijaan pysyimme kaukana reunoilta ja keskityimme vain virallisiin kuvauspaikkoihin.


Tässä vaiheessa alkoi jo päivä olemaan illassa ja hämärän saapuessa saavuimme seuraavan yön hotelliimme, Hotelli Hydro Lisdoonvarna.

hydro.jpg

hydro_2.jpg

Hotelli huokui aitoa englantilais-irlantilaista tyyliä ja taas ne kolme sänkyä :) Hotelli oli siis oikein miellyttävä kiintopiste seuraavalle lepopäivällemme.


Lisdoonvarna, kylä jossa hotellimme sijaitsi on kuulemma euroopan johtava Matchmaking paikkakunta. Siellä on joka vuosi elokuussa kuukauden pituiset "paritusfestivaalit" ja paikkakunnalle tulee parittomia ihmisiä pilvin pimein ja tapahtumia on lähikylissä ja parejakin kuulemma syntyy. Kylässä, jossa ympärivuoden asuu n.700 ihmistä, on peräti viisi isoa hotellia :) eli iso bisnes tuo parinetsintä on Irlannissakin. Muistan joskus nähneeni jokun elokuvan tuollaisista festivaaleista, mutta oliko se Irlannista, sitä en enää muista. 

Meillehän tuo teema sopi mainiosti, käytimmehän menin matchmakeriä, eli nettiä etsiessämme toisiamme <3

P3080057_2.jpgP3080058_2.jpg

Niin tai näin, meidän siellä ollessa kyläraitti oli hiljainen ja vain bussit sompailivat siellä täällä vieden ja tuoden turisteja paikasta toiseen.


P3080053_2.jpgLisdoonvarnassa saimme sitten ensikosketuksen irlantilaiseen musiikkiin ja tanssiin, kun ekana iltana hotellissamme järjestettiin Irlantilainen-ilta, jossa paikalliset musikantit ja tanssijat esittelivät taitojaan, kertoilivat paikallisia tarinoita ja houkuttelivat turisteja mukaan tanssiin.

Seurueestamme löytyikin muutama rohkea opettelemaan irlantilaisia tansseja, meidän muiden tyytyessä taputtamaan ja ihailemaan ammattilaisten monimutkaisia kuvioita. 

P3080056_2.jpg


P3090062_2.jpg
Lisdoonvarnan toisena iltana pakkauduimme taas bussiin ja Simon kuljetti meidän hurjaa vauhtia, pienillä mutkaisilla teillä naapurikylän pubiin kokemaan aidon irlantilaisen Pubin elämää. ...... ja mehän koettiin....
20150308_212330.jpg
 

P3090060_2.jpgP3090061_2.jpg

Seuraavana aamuna suuntasimme mm. kohti Limerickiä ja aitoa Fish and Chips -pubia......    ...........jatkuu.......