wpid-imag2980.jpgLehdissä on tänä aamuna kohistu virpojien eilisistä touhuista. Meillä ei eilen käynyt yhtään virpojaa oven takana, eli ei taida olla täkälaisten tapana moinen hyvän sadon toivottelu.

Sen sijaan aikanaan Lauttasaaressa asuessani (2006-2013) oli siellä käytössä mielestäni mukava tapa. Viikkoa ennen palmusunnuntaita oli rappukäytävään laitettu lappu jossa kerrottiin että lapsia olisi tulossa virpomaan palmusunnuntaina. JOS tahtoi lapsien virpomisen vastaan-ottaa, oli lapussa mukana lasten tekemiä pääsiäismunien kuvia ja takana sinitarra, jolla sen voi laittaa omaan oveen merkiksi virpojille että tänne ovat tervetulleita. 

Itse innostuin tuosta aloitteesta, ja ilman         Kuvituskuva: Copyright Sairio.me 
muuta nappasin yhden munakuvan omaan oveen...... jännityksellä odotin palmusunnuntaina vierailijoita ja tulihan niitä, muistaakseni neljä eri porukkaa, 2-3 virpojaa kerralla. Huvittavinta oli edelliselle porrastasanteelle jääneet vanhemmat jotka valvoivat että kaikki sujuu sovitun mukaan.

Itse ilahduin valtavasti ja palkkioksi annoin ostamiani pääsiäisherkkuja. Jälkeen jääneet virpomisvitsat toivat pääsiäisen kotiin, ja muistuttivat pikkunoidista vielä pääsiäisen jälkeenkin.             


Noista aamun lehtikirjoitteluista jäi vain mieleen kytevä ajatus, että mistä tuossa huonossa käytöksessä (koristelemattomissa risuissa, röyhkeissä vaatimuksissa ja pihalle paskaamisessa) oli kyse.

Eikö vanhemmat olleet mukana?

Oliko ohjeet unohtuneet?  Virpominen kun on muutakin kuin vain risun antamista. Siihen kuuluu risun hankinta, sen koristelu, lorun opettelu ja itsensä trulliksi naamioiminen. Se kaikki leikki joka tuohon tapahtumaan liittyy tuntuu joiltakin totaalisesti unohtuneen.

Entä ne kuuluisat käytöstavat, toisaalta niitä kun oppii parhaiten esimerkin kautta, joten miten oppia jos kukaan ei ollut mukana näyttämässä miten toimia.


trulli.jpgItse olen vuosien varrella tavannut monia virpojia niin Nummelassa kuin Helsingin Kalliossa ja Lauttasaaressa. Kaikilla virpojilla niin käytös, kuin -tavatkin ovat olleet asiallisia ja jättäneet miellyttävän muiston, uskoisin että kaikille virpomistapahtuman osapuolille.                                                      Kuvituskuva: Copyright YLE

Oveni takana on käynyt myös isompia virpojia "tyttö-/poikaporukoissa", kun ovat jo tienneet miten "systeemi toimii". Mutta hellyyttävimmät porukat ovat olleet ne, johon on mukaan mahtunut niitä pieniä trullejakin, niitä joiden jännitys tilanteessa on käsinkosketeltava, aito ja niin mieltä herkityttävä.  Sitä perinnettä toivoisin edelleen ylläpidettävän tässä kovin esineellistyneessä ja rajun raa`assa nykypäivässä. 

*ugh* Täti on puhunut!