Niin ne vuodenajat vaihtuvat, ihan huomaamatta ja huimaa vauhtia. Ei olisi maaliskuun alussa uskonut että pihallamme olevat liki parimetriset lumikinokset olisivat huhtikuun puolessa välissä vain kaunis muisto, mutta näin on käynyt.

Yksi kevään merkeistä on myös se, että syksyllä aloittamani saksan kielen ensimmäisen vuoden opinnot ovat tältä lukukaudelta suoritettu. Mitä tuli opittua? Aika paljon mutta vielä enemmän on vielä opittavana. Pitäisi vain luottaa siihen selkärangassa olevaan tietoon, josta kummasti tupsahtaa oikeita sanoja, verbien taivutuksia ja sijamuotoja vaikka sitä ei uskoisikaan.  Kaunis kiitos kaikille kanssaopiskelijoille ja ennenkaikkea opettaja Marjolle sekä takapöydän porukalle mukavan ja oppimista edesauttavan fiiliksen luomisessa. Kanssanne oli kiva opiskella.

Nyt sitten jännitän ensi viikon tiistaita jollon tapaan ylilääkäri A:n jonka kanssa varmaankin keskustelemme saksan hoitojakson rahoituksesta ja muodoista. Sen jännittävässä odotuksessa......