Tänään pääosan päivän tapahtumista on varastanut uudet hoitosukat ja –housut. Heti aamusta sain puhelun että ekat sukat ja housut ovat tulleet ja sovimme klo 9.00 niiden päälle pukemisajan. Menin paikalle sovittuun aikaan ja siellä kaksi tehokasta naista puki päälleni ensin hoitonilkkasukat ja sitten leggins-pituiset tiukkaakin tiukemmat hoitohousut. Pukijani puhistessaan housuja päälleni kysyivät että onko mulla miestä joka voisi auttaa näiden pukemisessa? Tähän totesin että on, mutta hän nukkuu sikeästi 2 h pidempään kuin minä aamuisin, joten mun täytyy opetella nää itse saamaan päälleni. :) Siinä sitä sitten naisenergian voimin yhdessä hymyiltiin tilanteelle.

 Mutta heti huomattiin ongelmia. Paksu nilkanseutuni ei istunut hyvin nilkkasukkiin ja sinne väliin pistettiin pieni vaahtomuovin palanen tukemaan aluetta ja suojelemaan sitä vaurioilta. Kun kävelin sukkapisteestä huoneeseeni, oli jo toinen (oikea) nilkkasukka keräytynyt rullalle nilkkani kapeimpaan osaan tehden kipeää. Ei siis hyvä.
 
Tässä vaiheessa alkoi harmistukseni nousta, sillä jo sukkamittoja ottaessani epäilin tuon nilkkasukkakombinaation sopivuutta jalkoihini, mutta mittarouvat vain vakuuttivat että näin professori F. on määrännyt joten sitä ei voi muuttaa.
 
Kahden tunnin kuluttua menin näyttämään sukkia lääkärille ja hän tuli samaan toteamukseen. Minun jalkojen muodoille ainoat oikeat ovat polvisukkamalli, joten ei muuta kuin kiireisesti takas mittarouvien luo ja siellä mulla sitten repes. He ilmoittivat että joudun maksamaan pieleen menneet nilkkasukat yht. 600 €. Tätä en voinut käsittää. He tai siis klinikka oli tehnyt arviointivirheen, ja jättänyt minun kommenttini huomiotta, vaikka itse luulisin olevani oman kehoni paras asiantuntija.
 
Tämä kaikki pettymys ja vieraalla kielellä taistelu oikeuden puolesta sai tietysti aikaan sen että aloin itkeä (vieläkin silmät kuumenee pelkästä ajatuksesta). Kun molemmat puolet yrittävät selvittää asiaa vieraalla kielellä on se aikamoista kissanhännän vetoa ja suoriin kysymyksiin saa vain kieroja vastauksia. Sanoin etten voin tilata kolmansia sukkia alaosaan, budjettini ei siihen taivu, minulla ei ole rahaa niin paljon. Ja lopulta (jos nyt oikein ymmärsin) he tekivät minulle ”Special Offer” eli ottavat ne nilkkasukat itselleen ja omaksi tappiokseen ja mulle tilattiin kahdet polvisukat ja vielä yhdet legginsit.
 
Kaikki tuo pettymys ja kädenvääntö vei voimiani aivan järkyttävästi ja heti tuon jälkeen minulla oli jo kiire Andrean luo hoitoon ja sidoksiin. Tottakai olin naamapunaisena ja edelleen nyyhkien, ja Andrea lupasi vielä puhua asiasta tuon polvisukka-määräyksen tehneen lääkärin kanssa. Nyt sitten jännitetään ehtivätkö edes yhdet polvisukat perjantai-aamuksi, vai lähdenkö kotimatkalle vanhoilla Lymedin kotimaisilla sukilla.
 
Sen pari tuntia kun sukkia pidin, niin jos jätetään pois se nilkan alue niin sukat ja housut tuntuivat tosi hyviltä, ihan kamalan napakoilta, mutta hyviltä. Uskon että elämä niiden kanssa tulee onnistumaan hyvin, kunhan saan oikeanlaisen kombinaation. Ainoastaan niiden päällelaittaminen vaatii voimaa ja akrobatisia tekoja, mutta enköhän ne opi ajanmittaan.
 
Ja kun tuo sukkaepisodi nyt pääsi päivän pääuutiseksi, niin pienemmäksi uutiseksi jää saldot: 160/75 ja -11,4 kg. Näillä mennään vielä 4 yötä.