Isännän matka sujui hienosti, hotelli löytyi ja alkusähläyksien jälkeen huonekin osoittautui siksi miksi luvattiin. Edessä hänellä on huikean ahkerat 4 päivää, toivotaan että mies jaksaa kaikki mutkat ja kurvit. Tampereella kuulemma paistaa aurinko, Kaltensundheimissa "taivas itkee sadoin pisaroin...". Toivotaan että iltapäiväksi kirkastuu sillä mä kun kuitenkin olen äitini tytär, eli en tykkää ollenkaan sateisista päivistä, ei tykkää kroppanikaan, eikä sielu. Nyt sinnitellään.


P4280180_2-normal.jpg

Eilinen päivä meni kohtalaisen hyvin. Eniten etukäteen jännitin Manun reaktioita, se kun herkästi jättää syömättä ja tekee mielenilmaisujaan sinne tänne, isännän poissaollessa. Mutta eilinen meni hienosti. Manu söi kutakuinkin normaalisti kun sille ruokaa tarjoilin. Yritin käyttää sitä ulkona säännöllisesti ja onnistuin ehkäisemään epätoivottuja merkkailuja. Muuten tuo koiruus makoili koko ajan joku kohta itsestään minuun kiinnittyneenä. Nytkin se makoilee pylly jalkaani vasten, pieni isukkia ikävöivä poika...... jotain kivaa meidän pitää tälle päivälle keksiä. Vähintään pidempi ulkoilulenkki tai jotain.

Kattien kanssa ollaan myös uudelleen etsitty olemisen muotoja. Armas taisi ottaa pahasti nokkiinsa isännän lähdön ja viipyi ulkona koko päivän, vaikka oli kalsean viileää ja ajoittain tihkusateistakin. Lopulta illasta sain herran houkuteltua sisään, mutta kylpyhuonetta pidemmälle hän ei suvainnut tulla. Valmistelin hänelle nukkumapaikan pyykkikoriin, jossa Armas mielellään nukkuu, pehmeydessä, itse kun on jo niin kovin luiseva ja vanhuuden merkitsemä. Toivon vain että osa yönaikana kissojen ruokakupilta kadonneesta ruoasta olisi löytänyt tiensä Armaan masuun.


Photo0049-normal.jpgPiksu ja Hertta ovat myös olleet hieman vaisumpia. Hertta oleili koko päivän ulkona, liekö isänsä Armaan kanssa yhdessä pohdiskelivat mitäs nyt tapahtuu. Lopulta alkuillasta Hertta tuli kotiin ja päästiin jopa kuvan kertomaan tilanteeseen näiden kahden riitapukarin välillä.


Illalla katsoin Tähdet tähdet -sarjan finaalin ja olipahan viihdettä sen parhaimmassa merkityksessä. Jaoimme sen isännän kanssa tekstaillen ja pari kertaa puhelimessa jutellen.....eihän se samalta tuntunut kuin aiemmin, mutta jotain jaettavaa, yhdessä koettavaa ja kommentoitavaa siitä kuitenkin irtosi.

18103064_vi-normal.jpgJari Sillanpää oli oikea voittaja, hän on Viihdyttäjä isolla veellä, oikea Tähtien tähti. Ja vaikka se on totta, niin kurjalta tuntuu sanoa että nyt oli Jarin vuoro voittaa, Diandran aika on myöhemmin, hänen uransa on vasta alkamassa, joten hän ehtii vielä hankkia lisää kannuksia ja meriittejä ennenkuin Tähtien tähden nimikettä hänestä voitaisiin käyttää. 

Lauluäänihän molemmilla on valtavan upea, skaalaa, voimaa ja tunnetta sekä tulkitaa löytyy kumpienkin äänestä ja persoonsta, joten valinta oli todella vaikea mutta näin se vain piti mennä. Kiitos MTV3:lle tästä upeasta sarjasta, nämä sunnuntaiset ohjelmahetket ovat olleet jotain ainutlaatuista kaiken arjen ja tavallisen elämän keskellä. Ja erityiskiitos siitä että sen oikeudet rakennettiin kattamaan ulkomaatkin. Tiedän etten ainoana ulkosuomalaisena ole tätä mieltä :)


Kuten arvasin, niin sisäinen kelloni herätti minut jo viideltä..... saman tien ylös ja Manu ulos ja TSADAA! Onnistuin ehkäisemään epätoivottua käytöstä eli lorottelua vääriin paikkoihin. Hyvä minä! Aamupissojen jälkeen Hertta ja Armas pujahtivat ulos, me Manun kanssa kiipesimme takaisin yläkertaan ja Piksu jäi ihmettelemään keittiön ovelle, että missä henkilökuntaaaaa? 

Me nukahdettiin Manun kanssa molemmat vielä hetkeksi, ennenkuin isännän puhelu herätti tähän kalsean kosteaan aamuun. Tampereella kaikki oli hyvin ja isäntä valmistautui päivän haasteisiin, joiden suhteen pidän peukkuja pystyssä että kaikki menisi hyvin ja onnistuisi kuten on suunniteltu.


Aamurutiinit menivät kuitenkin ihan uusiksi.Tänään varmaan ihan ekan kerran saksanmaalla ollessani keitin aamukahvin itse, se kun yleensä on isännän homma, tai hän on vain ehtinyt sen jo tehdä ennenkuin minä joka-aamuisen sukka-shown jälkeen pääsen keittiöön. Mutta tänään kaikki aamurutiinit olivatkin mun kontolla. Elukatkin hieman ihmettelivät miten hommat nyt oikein sujuu, Armas katosi saman tien ulos ja muut jäi tarkkailemaan tilannetta hyvin epäileväisinä. 

Ruoka kelpasi ainakin Piksulle, mikä ei ole yllätys ;)  Hertta taisi käydä kanssa kipollaan ja Manukin muutaman nokareen makkaraa kelpuutti aamiaisekseen. Sitten ulos mutta eihän tuollaisessa tihkusateessa viihtynyt edes koiruus.


Millainen päivä tästä oikein tuleekaan? Yritän karkottaa ikävää olemalla ahkerana, järjestellä paikkoja, siivoilla, keskittyä keittiön jatkuvaan epäloogiseen järjestykseen jne., joten hommia piisaisi. Mutta pitäisi vain saada tämä mieli virkeämmäksi, tila jota tuo ulkoilman tihkusade ei ollenkaan tue eikä innosta......