Lauantai päivä lähti liikkeelle hyvinkin toimeliaasti, ensi oli tietenkin jo perinteinen verenpaineen mittaus, joka tiettykin oli ok. Sen jälkeen aamiainen ja suoraan aamiaiselta lähdin ulkoilemaan ja käymään tuossa lähimaketissa. Kauppa on pieni kooltaan mutta suuri valikoimiltaan. Ostoslistallani oli pyykinpesuainetta, käsisaippua, pyöreä harja, hiuslakkaa, käsipyykinpesuainetta ja sukkahousut. Kaikki tuotteet löytyivät ja paljon houkutuksiakin oli, mutta väistelin niitä menestyksekkäästi.

Kaupasta tullessani istahdin hetkeksi Földiklinikan sisäänkäynnin edessä olevalle penkille jossa jos eräs potilas oli tupakalla. Hän puhuikin suht hyvää englantia ja pääsimme hänen kanssaan tosi hyvään dialogiin. Juteltiin jo ihan käytännön asioista Földissä ja sairauksisamme, meillä kun on tämä sama kombinaatioa lymfa- ja lipödemaa. Nyt ensi kerran koin hieman sitä vertaistukea jota myös täältä lähdin hakemaan. Tosin saksalaisen sairaanhoidon suhtautuminenhan on tähän hoitoon tyystin erilainen kuin suomalaisen, mutta puhuimmekin arjen käytännön asioista jne.

Sitten alkoi operaatio pyykki. Kipitin pyykkitupaan ja onneksi sieltä juuri vapautui toinen kahdesta pyykkikoneesta, joten pääsin heti lataamaan ison koneellisen likapyykkiä. Paikalla oli myös hoitaja joka avusti toista potilasta ja sain häneltä uskonvahvistusta kun kaikkia ohjeita en englanniksi löytänyt. Jätin koneen jylläämään ja lähden jumppasalliin tuolijumpalle. Tällä kertaa apuvälineistä oli pehmopallot, ilmapallot, sauvat ja ringette renkaat. Kyllä niitä mätkiessä itsensä hikiseksi sai

Jumpan jälkeen siirryin kahviaulaan odottelemaan pyykin valmistumista ja vikan vartin vielä jännitin pyykkituvassa että loppuuko se koskaan. Se kone jota minä käytin oli sen verran vanhaa sorttia että siinä ei näkynyt pesuaikaa, joten jouduin vain ennustamaan miten kauan siinä menisi. Ohjelman viimein päätyttyä otin osan pyykistä, ne pienimmät vaatteet kassiin ja isommat laitoin kuivaurumpuun kuivumaan. Koko touhulle tuli hintaa 7 kpl 50 c kolikoita, eli vain 3,5 € mutta kolikoina huima määrä. Siitä sinkaisin huoneeseeni ja ripustelin loput pyykit pattereille (huoneessani niitä on 2 ja kylppärissä 1). Sitten olikin jo kiire lounaalle....... ja lounaan jälkeen takaisin pyykkitupaan hakemaan kuivausrummusta valmiita pyykkejä.

Eli yhdeksi juoksuksi ja odotteluksi aamupäiväni meni. Kun vihdoin pääsin rauhoittumaan huoneeseeni, alkoikin kova koti-ikävä otaa sijaa mielessäni. Tämä on ollut aidosti eka itkunsekainen päivä. Liekö syynä ollut hieman sumuinen ja tuulinen syysilma, aurinkoa tuskin on nähty, vai kälyni Annun Helsngissä viettämät 60 v synttärit joista nyt jouduin olemaan poissa. Paikalla oli toki Tero edustamassa meidän perhettä, mutta kun olisin halunut itse olla mukana, halata päivänsankaria ja laulaa mukana onnittelulauluja. Kaiki tuo vain sai aikaan ihan liian suuren ikävän kotiin

Mutta onneksi on Maikkarin katsomo, josta live-lähetyksinä sain seurata sekä Vedetän hatusta että Biisikärpäsen, joten mieliala nousi niistä kummasti. Kyllä sillä viihtellä ja sen tekemisellä on oma paikkansa ja syynsä ainakin minun elämässäni. Kiitos siitä.

Loppuillan ohjemassa olisi ainakin aloittaa Harrison Fordin tähdittämän Takaa-ajettu leffan katselu, joten ei enempää tällä kertaa. Mukavaa lauantai-iltaa kaikille!

PS: etukäteen anteeksi vuoristotautia sairastavan näppikseni aiheuttavat kirotusvihreet, nyt en jaksa niitä korjata, ehkä myöhemmin, koettakaa saada selvää.