Tämä tarina pitäisi oikeastaan julkaista mieheni blogissa mutta koska hänellä ei sellaista ole niin laitanpa sen tähän muistukseksi siitä kuinka moninaista voi miehen elämä olla naisen ja kissan kanssa.

Päähenkilöt: Tepa, Piksu, Longi  (Tepan pikkuauto), autotalli, posti ja talonmies.

Eilen mulla oli vesijumppa, joten tulin vasta puol kasin aikaan kotiin. Tepa oli siis ekana kotona ja heti piti lähtee Piksun kaa ulos, tottakai. Hän ajatteli lyövänsä kaks kärpästä yhdellä iskulla ja ohjasti Piksun parkkipaikalle ja mun tallille. Suunnitelmissa oli siirtää Longi parkkikselta mun talliin suojaan lokeilta. Longi näet on nyt myynnissä. Tosin ensin autotallista piti siirtää pois tieltä parit renkaat. Tepa näppäränä poikana ohjasti Piksun valjaissa autotalliin (johon katti ei ois halunut, sillä siellä on pimeää, haiseekin oudolle), pisti oven kiinni, laitto valjaiden fleksikotelon lattialle ja alkoi siirtämään renkaita.
 
Mitä tekee Piksu? No tietenkin keinottelee itsensä ulos autotallista ja lähtee kipittelemään avonaiselle parkkipaikalle, johon samaan aikaan ajaa yksi auto!!!!  Auton kuski näkee katin ja tajuaa hiljentää ja pysähtyä, Tepa juoksee sinkoilevan fleksin perässä ja saa kuin saakin katin kiinni, pahoittelee tapahtunutta auton kuskille ja päättää laittaa Piksun Longiin sisälle. Longi siis odotti parkkiksella siirtoa autotalliin. MUTTA Piksu EI TYKKÄÄ autoista ja se näytteli sarjakuva-kissaa tassut ja silmät levällään kohti auton ikkunoita se yritti viestittää ”Mut on VANGITTU, APUA, auttakaa ja päästäkää mut ulos, HAPPI LOPPUU!!!!”.
 
Kissan ollessa vankina Longissa Tepa kävi siirtämässä vihdoin ne renkaat ja tulleessaan takaisin autolle (jossa siis pidettiin vankina pientä punaista kissan poikasta) oli Piksu jo ehtinyt kaivautua takakonttiin seurauksella että fleksin nartsa oli juuttunut kaikkiin mahdollisiin ja mahdottomiin koloihin mitä autosta voi löyty. Kun Piksu tajusi että Tepa tulee takas autolle se tottakai yritti sinkoutua ovesta ulos…… no joo, peppu edellä Tepa sai itsenä ratin taakse ja kissa pysyi sisällä. Temppu taas oli se miten temppuilla auto talliin (hankala sisääntulo) varsinkin kun mukana on rääkyvä, aktiivinen ja lähes paniikissa oleva pikkukissa joka levittää stressikarvaa joka puolelle niin että sitä leijailee auton ilmastoinnin mukana joka paikkaan. Lisäkommenttina kerrottakoon että Tepa oli juuri pessyt ja imuroinut auton myyntiä varten, siis uusiksi meni sisätilojen osalta.
 
NO, auto saatiin talliin, kissan fleksi kaivettiin koloista esiin ja VIHDOIN Piksu pääsi ulos ahdinkosta ja päästyään ulos autotallista hän oli niin kuin ei mitään olisi tapahtunut ja julmasti keskeytynyt lenkki jatkui kipittelyllä kuten yleensäkin. Lopulta he päätyivät takaisin sisäpihalle ja parin puussa kiipeilyn jälkeen Tepaa lähestyi mies joka kysyi ”Olet sä mahdollisesti <sukunimi> Heidin mies?”…… Kyseessä oli iso postipaketti joka oli mulle tulossa ja olin kotiinkuljetukselle kertonut että mä olen kotona vasta puol kasilta mutta seiskan jälkeen kotona on mieheni. Postipojat oli ajoissa, joten he aikansa turhaan ovikelloa kilisyteltyään katselivat ympärille ja totesivat Tepan ja katin ulkoilemassa ja koska kysyvä ei tieltä eksy, niin he päättivät kokeilla josko onnistaisi ja onnisti.
 
Tepa tuumasi että kyllä hän on. Otetaan vaan kissa alas puusta ja annetaan sen mennä edellä kotiin. Näin tapahtui, Piksu ekana häntä pystyssä hyvin reippaana, sitten Tepa nartsan päässä ja jonon lopulla postipoika. Kotiin päästyä lähetys kuitattiin ja homma ok. Just kun Piksun valjaat saatiin pois päältä, soi ovikello ja oven takana oli talonmies joka ojensi paketti todeten ”Tiedät varmaan mitä tälle pitää tehdä?”  Tepa tuumas vaan että joo, taitaa olla terveisiä Heidin veljeltä ……. veljeni oli jättänyt talonmiehen toimitettavaksi miniläppärin, jonka Tepa lupasi elvyttää henkiin. Koska aikataulumme meni pahasti ristiin pyydettiin avulias talonmies apuun ja näin homma saatiin hoidettua.

Kun mä pääsin kotiin jumpan jälkeen, oli tuo kaikki siis koettu ja lämmin kahvi odotti höyryävänä. Hyvin on aktiivista miehen elämä naisen ja kissan kanssa, eikö vain.